(Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee pohjamuistiota koronapassia varten, vaikka hallitus ei ole tehnyt päätöstä passin käyttöönotosta. Asiasta kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) MTV Uutisille.)
Miksi koronapassia valmistellaan ja ajetaan mahdollisesti esitykseksi? Mikäli koronapassi halutaan ottaa käyttöön, on syytä kysyä: Mitä haluamme saavuttaa?
Tämä keskustelu tulisi olla avointa ja päätöksenteon pohjautua sellaiseen tieteelliseen ja tutkittuun ratkaisuun, josta on todellista hyötyä. Päätöksen tulee myös pohjata niihin arvoihin, jotka ovat olleet yhteiskuntamme, demokratiamme ja itsenäisyytemme perusta.
On tarpeen keskustella siitä milloin voimme avata yhteiskunnan. Avaamisella tarkoitan todellista avaamista. Yhteiskuntaa, jossa ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana tulleiden erilaisten pykälien ja muutoksien mukaan toteutettuja rajoitteita kansalaisille, palveluille yrityksille ja tapahtumille, vaan jossa jokaisella kansalaisella on samat oikeudet kuin kuin ennen koronapandemian julistamista.
Tällaiseen avoimeen demokraattiseen yhteiskuntaan ei kuulunut myöskään yhteiskunnan segregaatiota lisäävät koronapassit.
Epidemia on toki tuonut tartuntoja sekä kasvattanut riskiryhmien todennäköisyyttä saada vakava sar-cov-2-tauti. On hyvä ja ymmärrettävää, että meillä on ihmisten suojelemiseksi kehitetty viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana tartuntatautilakia.
Tartuntatautilaissa on kumminkin puutteita, sillä niissä ei määritetä Suomen osalta minkäänlaisia lukuja sille kuinka suuri sairastavuus, kuolleisuus tai tehohoitokapasiteetin määrä ylittää vakavuuden rajan. Laistamme puuttuu siis täysin sellaiset tilastolliset tieteelliset selkeät määritteet joiden pohjalta päätöksiä voitaisiin tehdä. Näitä määreitä tarvitaan nimenomaan siihen, jotta tiedämme missä kohtaa on kyse koko kansakuntaa ja terveydenhuollon kapasiteettiamme vaarantavasta taudista ja missä kohtaa alitamme tuon tautiluokituksen voidaksemme siirtyä normaaliin.
Tartuntojen määrä ei ole influenssakausinakaan merkittävä tekijä. Sen vuoksi tartuntoja ei etsitä tai seurata vaan laboratoriotestejä viljelmineen tehdään ainoastaan sairaalahoitoon joutuville, jotta voidaan määrittää oikea hoito ja lääkitys. Näin toki joudutaan tehdä nytkin koronatesteistä huolimatta, jotta voidaan taata potilaille oikea hoito. Tartuntojen – saati altistumisten – ei tulisi olla merkitsevä myöskään WHO:n julistaman pandemian aikana. Suomessa täytyy olla oma selkeä omaan yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen perustuva taulukko.
Taulukon tulee pohjautua samalla myös tutkittuun tietoon siitä missä ja milloin rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tällaiseen toimintaan tulee muunkin meidän poliittisten ja taloudellisten budjettien mukaisten päätösten perustua. Erilaiset kriisit, epidemiat ja pandemiat eivät poikkea tästä. Strategian valinta tulee aina perustua hyötyjen ja haittojen selvittämiseen ja punnitsemiseen.
Riskiryhmät (kuten monisairaat, keskoset, ikäihmiset, syöpäpotilaat), joilla ei ole vastustuskykyä, ovat ennen tätä korona-aikaakin olleet eristyksissä eikä muuta yhteiskuntaa ole pysäytetty. Yhteiskuntien sulkutoimenpiteillä ja massiivisilla rajoituksilla ja eristämisellä on laskettu jo pidempään olevan enemmän haittaa kuin hyötyä niin epidemioiden kuin pandemioiden osalta.
Haittoina mm. mielenterveyspalveluiden kasvu niin lapsilla, nuorilla, työikäisillä kuin ikäihmisilläkin, yksinäisyys, muiden sairauksien kasvu, ikäihmisten fyysisen kunnon romahtaminen, lastensuojelu, perheväkivalta, lomautukset, työttömyys, kotitalouksien, yritysten, kuntien talousvaikeudet, mitkä puolestaan johtaa budjettileikkauksiin nimenomaan vanhusten, lasten, nuorten, mielenterveyspotilaiden, ym hoidosta..
Yhteiskunnan avaaminen ei edellytä koronapassia. Yhteiskunnan avaaminen edellyttää päätöstä poistaa kaikki rajoitukset. Mikäli kumminkin tavoitteena on suojella ihmisiä pelkiltä tartunnoilta – eikä esimerkiksi varmistaa tehohoitokapasiteetin riittäminen – tulee tarkastella myös koronapassin todellisia vaikutuksia.
Twitterissä aiheesta on kommentoinut mm. Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo, kun kysyttiin ymmärtääkö joku koronapassin idean: ”Se on jäänyt epäselväksi. Kahdesti rokotettu voi saada tartunnan ja levittää tartuntaa eteenpäin. Jonkin verran epätodennäköisemmin, mutta kuitenkin. Vakava tautimuoto estyy suurella todennäköisyydellä. Eli epidemian rajoittamisen kannalta siitä ei ole suurta hyötyä?”
HUS:n tulehdusosaston infektiolääkäri Ville Holmberg: ”Yksi ongelmista mahdollisessa koronapassissa on oletus siitä että riski olla tartuttava olisi binäärinen. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on osittain immuuneja, 65% saanut vähintään yhden rokotteen ja ehkä 10% sairastanut covidin. Mutta kukaan ei ole 100% immuuni. ”
Samasta aiheesta uudelleentwiittasi myös Anestesia-ja tehohoidon ylilääkäri Risto Kuosa. Ylen artikkelissa Kanta-Hämeen kesäkuun epidemiasta myös sairaanhoitopiirin johtajaylikääkäri Sally Leskinen kertoo että rokotetuilla oireet saattavat olla hyvin lieviä, jolloin taudin havaitseminen on entistä vaikeampaa. Leskinen sanoo, että hyvin pienetkin muutokset esimerkiksi potilaiden voinnissa ovat saattaneet osoittautua koronaviruksen oireiksi.
Ylen artikkelin mukaan sairaalaepidemioista on todettu lisäksi se, että koronarokotteen saaneetkin saattavat kantaa runsaasti elävää virusta ja olla siten niin sanottuja supertartuttajia. Asiaa on tutkittu jo ennen rokotusten alkamista. Leskisen mukaan jo tuolloin todettiin, että osa taudin saaneista ihmisistä kantaa elävää virusta enemmän kuin toiset. Tilanne on Leskisen mukaan nähtävästi sama myös rokotetuilla.
Jos tehohoidon kapasiteetti ei ole vaarassa ja tartunnan saaneista yhä suurempi osa myös sairastaa lievemmin, voidaan koronapassin tarpeellisuus kyseenalaistaa ja keskittyä muuttamaan tartuntatautilait sellaisiksi, joissa epidemiatasot määrittyvät selkeiden tietoon ja tutkimukseen sekä yhteiskunnan rakenteisiin liittyvien ennalta määrättyjen lukujen mukaan ottaen huomioon rajoituksien haitat.
Kysyn siis vielä: Miksi koronapassia valmistellaan ja ajetaan mahdollisesti esitykseksi? Miksi koronapassi halutaan ottaa käyttöön? Mitä haluamme saavuttaa?
(Kirjoitus julkaistu ensin UudenSuomen blogissa 30.7.2021)