(Julkaistu alunperin 3.1.2017 19:09 Uuden Suomen Blogissa)
Liikennekaari ja ihanne Suomesta osakeyhtiönä on saanut kiedottua kepun päättäjineen pauloihinsa. Rohkeus kritisoida, rohkeus olla erimieltä ja nähdä asioissa laajemmalle kuin omaan valta-asemaan ja uraan on kadonnut.
Valtion omistusten ja toimintojen yhtiöittäminen itsessään on samaa politiikkaa, mitä on harrastettu jo pidemmän aikaa riippumatta puolueista, jotka kulloinkin vallassa ovat. Voisi jopa väittää, että pitkän linjan politiikkaa johtaa aivan muut kuin puolueet jäsenineen tai äänestäjät.
Yhtiöittäminen itsessään – vaikka valta ja omistus valtiolla ja/tai maakunnilla säilyisi – muuttaa kumminkin päätöksentekoa merkittävästi. Samalla se vaikuttaa – ellei lakimuutosta asiaan tehdä – tietojen julkisuuteen. Yhtiöittämisessä (edelleen: vaikka omistus säilyisi julkisella), päätökset tehdään eri koneistossa kuin nykyisin, mutta mukaan tulee myös yhtiölaki, joka mahdollistaa tietojen salaamisen.
Tämä on se punainen lanka, josta moni on huolissaan.
Toki yhtiöittämisen jälkeen toimintoja on helpompi myydä myös kokonaan tai osittain julkiselta yksityiselle sektorille – se taas riippuu tulevista päättäjistä ja heidän tahdostaan.
Isompi ongelma ja kritiikin kohde on kumminkin yhtiön toimintojen ulkoistaminen yksityisille.
Liikennekaaresta puhuttaessa se tarkoittaisi esimerkiksi liikenneverojen keräämistä seurantalaitteiden ja yksityisten firmojen avulla. Liikenneveroja ei siis kerättäisi enää veroperustein ja julkisen sektorin kautta kuten nykyisin. ”Liikenneministerin mukaan esimerkiksi vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja autokauppiaat voisivat jatkossa käydä autoilijan kukkarolla.” (MT, 27.12.2016.)
Jotkut puhuvat yhtiöiden sementoinnista. Niistä en kumminkaan ole kuullut yhdenkään päättäjän (tai Bernerin & Sipilän) puhuvan enkä usko lisäbyrokratian tulevan kysymykseen, kun tavoite on purkaa normeja ja vapauttaa julkisen sektorin toimintoja yksityisille.
Kiinnostaisi kuulla millaisia asiantuntijoita, asiantuntijajärjestöjä ja eturyhmiä tämän hankkeen osalta on kuunneltu. Mistä idea infran yhtiöittämiseen ja ajoneuvojen seurantaan todella juontaa juurensa? Kuka omistaa yhtiön/yhtiöt, joilla on tekniikka tähän? Jollainhan se on pakko olla, jos tavoite on ottaa seurantalaitteet käyttöön jo 2018.
Huonossa kunnossa olevat liikenneväylät
Osa perustelee uutta rahoitustarvetta sillä, että nykyisin tieliikenteeltä peritään eri maksuina 7 mrd ja teihin ohjautuu vain n. 1 mrd loppujen mennessä valtion pohjattomaan kassaan.
Onko ajatus poistaa muut autoiluun liittyvät verot ja tehdä vielä mahdollisesti kuuden miljardin lisälovi valtion budjettiin? Vai jättää nykyiset maksut ja kerätä niiden päälle lisää rahaa, jotka ohjataan liikenteeseen ja tieverkoston ylläpitoon?
Miksi lisäraha on kerättävä juuri seurantajärjestelmän avulla eikä kuten monissa muissa maissa, eli autimatisoiduin tietullein?
Entä missä vaiheessa autojen seurantalaitteet tulivat mukaan kuvioihin? En muista, että keskustalla (puoluekokouksella) olisi asiaan ollut koskaan myönteistä kantaa?
Yritin etsiä keskustan ja sen edustajien kannanottoja aiheeseen liittyen vaikkapa tuolta 2013 vuodelta, jolloin Ollilan työryhmän raportti julkistettiin. En itse löytänyt mitään asian puolesta. Ellen aivan väärin muista, erityisesti vihreä innostuivat raportista, kilometriverosta ja ehdottivat jopa seurantalaitteita autoihin. Muistelisin myös, että Keskusta edustajineen vastusti esitystä jyrkästi. Saa korjata mikäli muistan väärin.
”Enemmistö eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnasta ei kannata uutta esitystä kilometriverosta, kirjoittaa Aamulehti. Varsinkin oppositiopuolueiden keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajat pitäytyisivät mieluummin nykymallissa.” (ESS, 22.12.2013.)
Mikä siis muuttui? Ja onko tästä seurantalaitepuolesta tehty yhtään ainoata selvitystä? Esimerkiksi turvallisuusselvitystä? Ihan vain, jos sattuisi löytymään valtio tai terroristijärjestö X, jota kiinnostaisi tällainen järjestelmä, sillä kerätyt tiedot ja sen mahdollinen etäkäyttö muussa kuin liikennerikkomuksia tekevien seurannassa ja etähallinnassa.