Kun tulee mahdollisuus nolata itsensä kunnolla, tilaisuuteen kannattaa tarttua. Vai mitä?
Keskiviikkona olin Mikael Jungnerin kanssa keskustelemassa päivän polttavista puheenaiheista (bilekohu, energiakriisi, pääministeri-instituutti..) Sensuroimattoman Päivärinnan suorassa lähetyksessä. Ohjelma katsottavissa linkistä. Kiitos Susannelle ja Mikaelille erittäin mielenkiintoisesta keskustelusta.
Mistä asioista pääministeri päättää? Milloin energia-asiat olisi tullut nostaa hallituksessa esiin? Onko päättäjillä aikaa perehtyä tarpeeksi? Kuka asioista päättää? Mitä tulisi energia-asioiden osalta nyt sitten tehdä? Ketä olisi pitänyt lähettää neuvottelemaan Uniper-sotkuista? Onko festareille lähteminen Uniper-sotkujen kokoustamisen sijaan huonoa harkintakykyä vai onko kyse vain siitä, että pääministerilläkin on oikeus saada iloa, valoa ja hauskuutta? Onko näistä otettu opiksi? Ja miten opiksi ottaminen näkyy pääministerinkin Eurooppa Foorumin tilaisuudessa mainitsemassaan tulevaisuuden yhteiskunnan kokonaan digitalisoitumisessa ja siihen liittyvissä riskeissä?