Tarvitsemme yhteisen selkeän tavoitteen

Palataan pari pykälää taakse päin.
Onko meidän yhteinen tavoite päästä avaamaan koko yhteiskunta ilman mitään lisärajoituksia ja hätäasetuksia?
Itse ajattelen, että on. Että tuossa olisi se meidän jokaisen yhteinen tavoite. Se johon pyritään. Se johon on pyritty sotien jälkeen ja joka oli koko sodan voittamisenkin tärkein tavoite: vapaus ja demokratia, niin elinkeinon kuin kansalaistenkin osalta.Mikäli tuo ei ole tavoite, sitten tilanne on toki toinen. Mutta oletetaan nyt että, tuo on se tavoite, jota me yhdessä haluamme.
 
Jotta saamme yhteiskunnan auki, meillä täytyy olla selkeä päämäärä ja tavoite. Sen jälkeen voimme määritellä toimet ja työkalut sitä kohti. Näin yritysmaailman kautta, tuo ajatus pitäisi olla myös kohtalaisen tuttu. Pelkkä koronapassin käyttöönotto ilman selkeitä tavotteita tai tutkimuksia on samaa luokkaa kuin ottaisi työntekijöitä firmaan tietämättä mikä on yrityksen toiminta tai mihin halutaan päästä.
 
Jotta saadaan koronan osalta tavoite ja päämäärä, meidän tulisi tietää millaisten riskien kanssa olemme valmiita elämään, millaisia riskejä on ollut ennen koronapandemian julistusta ja millaiset resurssit meillä on käytössämme.
 
Näitä varten tarvitaan:
 
1. Selvitys rajoituksien hyödyistä ja haitoista ja tieto siitä, missä kohtaa meidän yhteiskunnassamme nuo rajat ovat.
– Tuo haittojen suuruus verrattuna hyötyihin, on näihin vuosiin asti ollut se syy miksi ei sulkuihin ja rajoituksiin ole lähdetty isommankaan epidemian aikana. Mikä muuttui, vai muuttuiko mikään? Missä selvitykset päätösten taustoista, miksi nyt päädyttiin eri ratkaisuun?
 
2. Selvitys siitä kuinka suuri käyttöaste sairaaloilla on koko vuoden eri päivinä viimeisten kymmenen vuoden ajalta.
– Tämä liittyy oleellisesti kohtaan yksi, jotta voimme määritellä meidän sairaalakapasiteettimme raja-arvot sekä sen milloin ne ylittävät esim. pahimpien influenssakausien luvut – ja millä muilla sairaaloiden osastoilla muutos näkyy koronaa-edeltävän ja korona-ajan välillä.
 
3. Selvitys sairaaloiden käyttöasteesta korona aikana
– Tämä liittyy oleellisesti kohtaan yksi & kaksi, jotta voimme suhteuttaa toimia keskenään ja päättäjämmekin tietävät missä mennään ja voivat tehdä järkiperusteisia päätöksiä. Tämä toisi toimintaan myös selkeän johdonmukaisuuden.
 
4. Tavoite siitä millainen riski ollaan valmiita ottamaan ja tämän kirjaaminen tartuntatautilakiin
– Meillä puuttuu tartuntatautilaista täysin määreet sille, milloin tartuntatautilaki kannattaa ottaa käyttöön ja milloin palata normaaliin. Tämä toki johtuu siitä ettei meillä ole määritelty kohtia 1, 2 ja 3. Valitettavasti tämä myös tarkoittaa sitä, että päätökset ovat täysin mielivaltaisia ja tartuntatautilakia voitaisiin soveltaa myös tavallisen influenssakauden aikana.
 
5. Millaista rokotekattavuutta tavoitellaan?
– Miten koronapassia voidaan vaatia käyttöön, jos emme edes tiedä millaista rokotekattavuutta tavoitellaan tai mitä vaikutuksia niillä oletetaan olevan? Saati sitten, että meillä olisi tutkimuksia ja todellista tietoa siitä että tavoitteita edes saavutettaisiin 100 prosentinkaan rokotekattavuudella.

6. Voisiko tavoitteet saavuttaa jollain muulla tavalla kuin koronapassilla?
– Kun tavoitteet on asetettu ja mietitty mitkä riskit ollaan valmiita hyväksymään, olisi varmaan jokaisella selkeämpi kuva siitä missä tilanteessa tällä hetkellä olemme ja olisiko tällöin tavoitteeseen pääsemiseksi ratkaisuja, joiden perusta on myös enemmän perustuslain mukainen sekä valtiolle kustannustehokkaampi.